Suurlähettilään tervehdys
Hyvät vierailijat
Vuonna 2008 Latvia viettää Latvian tasavallan perustamisen 90-vuotisjuhlavuotta.
Latvia itsenäistyi 18. marraskuuta 1918.
Suomi tunnusti Latvian tasavallan de facto 26. elokuuta 1919 ja de jure 26. tammikuuta 1921.
Suhteet Latvian ja Suomen välillä ovat erinomaiset, dynaamiset ja rakentavat. Maittemme välillä vallitsee aito ystävyys ja molemminpuolinen luottamus, mikä perustuu syvälliseen ymmärrykseen yhteisestä historiasta ja tämän päivän realiteeteista omalla alueellamme ja koko maailmassa.
Elämme uutta historiallista vaihetta, jonka ensimmäinen merkkipaalu oli Latvian itsenäisyyden palauttaminen 1990-luvun alussa. Pitkän neuvostomiehityksen jälkeen Latvia palasi eurooppalaisten demokraattisten valtioiden joukkoon. Tuolloisessa intomielisyyden sävyttämässä tilanteessa molemmilla kansakunnilla oli luonnollinen tarve saattaa suhteemme normaaliin olotilaan. Tämän jälkeen kehitys on ollut nopeaa.
Myös toinen merkittävä käänne on jo takanapäin: Latvia liittyi Euroopan unioniin 2004. Päätös jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta tehtiin EU:n Helsingin huippukokouksessa 1999. Olemme kiitollisia tuesta, jota Suomen valtionjohto ja kansa antoivat Latvian tehdessä paluuta eurooppalaisten kansakuntien perheeseen. Uusi pysyvä tavoite on kehittää yhteistyötä bilateraalisella tasolla kuten myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden verkostoa EU:n sisällä.
Vuoropuhelu korkealla tasolla on jatkuvaa ja laaja-alaista. Latvian presidentti Valdis Zatlers teki elokuussa 2007 vierailun Suomeen ja tapasi Suomen presidentin Tarja Halosta. Pääministeri- ja ministeritasolla tapahtuu runsaasti vierailuja ja käydään keskinäistä dialogia. Ministeriöillä ja valtion laitoksilla on vakiintuneet yhteistyö- ja yhteydenpitokanavat. Ystävyyskaupungit Riika ja Pori voivat tuntea ylpeyttä pitkäaikaisista luottamuksellisista yhteistyösuhteistaan. Pääkaupunkien Riian ja Helsingin välillä on laaja-alainen yhteistyöohjelma.
Taloudellinen yhteistyö Suomen ja Latvian välillä on monessa mielessä menestystarina – etenkin, jos tarkastellaan tilannetta Suomesta Latviaan päin. Johtavat suomalaiset yritykset investoivat ja ovat hyvin edustettuina sellaisilla keskeisillä aloilla, kuten rahoitus, vakuutukset, elintarvikkeet, rakennustarvikkeet ja rakennustekniikka sekä vähittäiskauppa. Samalla ne tuovat kokemusta, asiantuntemusta ja tietämystä meidän yhteiskuntaamme. Tämä on Latvialle erittäin arvokasta. Uusi lupaava alue on matkailualan yhteistyö, jota Latvia on hyvin kiinnostunut laajentamaan. Se on tärkeää talouden näkökulmasta ja lähentää samalla maitamme toisiinsa.
Kulttuurin alalla kukoistava yhteistyö tuo ihmiset sisäisesti lähemmäs toisiaan. Taiteilijat, muusikot ja muut kulttuurihenkilöt jatkavat siitä, mihin valtiomiesten ja diplomaattien mahdollisuudet pysähtyvät. Maaperä on yhteistyölle otollinen, sillä kulttuurielämä on molemmissa maissa rikasta. Diplomatia ihmiseltä ihmiselle toteutuu luontevassa ja elävässä muodossa.
Yhteistyö ja keskinäinen tuki EU:n puitteissa on vakiintunutta. Pidämme arvokkaana sitä, että voimme olla mukana EU:n New Neighbourhood – hankkeissa. Yhteistyö suhteessa EU:n ulkorajoihin on erittäin tärkeä. Latvia liittyi Schengen-alueeseen 21.12.2007.
Pidän suurena kunniana minulle uskottua tehtävää kehittää Latvian ja Suomen välistä yhteisymmärrystä ja ystävyyssuhteita.
Helsingissä 17.1.2008
Einars Semanis
suurlähettiläs