|
Latvian edustus Helsingissä |
|
| Kārlis Zariņš, lähettiläs | 1919 – 1925 |
| Oļģerts Grosvalds, lähettiläs | 1925 – 1930 |
| Antons Balodis, lähettiläs | 1930 – 1933 |
| Vilis Šūmanis, lähettiläs | 1933 – 1938 |
| Jānis Tepfers, lähettiläs | 1939 – 1940 |
| Anna Žīgure, suurlähettiläs | 1991 – 1998 |
| Alberts Sarkanis, suurlähettiläs | 1998 – 2000 |
| Valdis Krastiņš, suurlähettiläs | 2000 – 2005 |
| Einars Semanis, suurlähettiläs | 2005 – 2009 |
| Juris Bone, suurlähettiläs | 2009 – 2013 |
|
Uģis Bambe, suurlähettiläs Kristīne Našeniece, suurlähettiläs |
2013 - 2018 2018 - 2022 |
|
Latvian lähetystön ja suurlähetystön toimipaikat Helsingissä |
|
|
Vuosina 1919 – 1921 Latvian lähetystö toimi useissa väliaikaisissa tiloissa, mm. hotelli Fenniassa (Mikonkatu 17) |
|
| Aleksanterinkatu 19 | 1921 – 1923 |
| Bulevardi 12 | 1923 – 1928 |
| Bulevardi 1 | 1928 – 1931 |
| Tehtaankatu 4 | 1931 – 1934 |
| Armfeltintie 10 | 1935 – 1940 |
| Bulevardi 5 | 1992 – 1995 |
| Armfeltintie 10 | 1995 – |
LATVIAN LÄHETYSTÖTALON (Armfeltintie 10) HISTORIA
Latvian suurlähetystö Helsingin Eirassa on rakennettu v. 1922. Talon arkkitehtinä toimi Valter Jung. Talon ensimmäinen omistaja oli Hufvudstadsbladetin julkaisija ja päätoimittaja Arthur Frenckell.
Latvian valtio osti kiinteistön 1930-luvun alussa. Latvian lähetystö toimi talossa v. 1935 – 1940. Neuvostoliiton miehitettyä Latvian talo siirtyi Neuvostoliitolle.
Toisen maailmansodan jälkeen taloon majoittui valvontakomission neuvostoliittolainen johtaja, kenraalieversti Andrei Ždanov. Vuodesta 1948 lähtien talo toimi Neuvostoliiton lähettilään residenssinä. Joitakin vuosia 1960-luvulla taloon oli sijoitettu neuvostoliittolaisten diplomaattien lapsille tarkoitettu koulu.
Suomen valtion omistukseen talo siirtyi 1970-luvun alkupuolella vaihtokaupassa, jossa Suomi sai Latvian entisen lähetystötalon ja Neuvostoliitto Tehtaankadun varrella sijaitsevan, ns. Kätilöopiston tontin. Vuodesta 1975 alkaen talossa toimi Suomen opetusministeriön Neuvostoliittoinstituutti 100 000 niteen kirjastoineen.
Vuonna 1991 uudelleen itsenäistyneen Latvian ensimmäinen suurlähetystö toimi v. 1992 – 1995 vuokrahuoneistossa osoitteessa Bulevardi 5 A. Tasan neljä vuotta Latvian ja Suomen diplomaattisuhteiden palauttamisen jälkeen Suomen valtio luovutti kiinteistön Latvian tasavallan suurlähetystön toimitaloksi v. 1995.
Tyylillisesti talossa yhdistyvät pohjoismaisen klassisismin ja italialaisen renessanssipalatsin vaikutteet. Arkkitehti Valter Jungin ohella sisustussuunnitteluun osallistui arkkitehti Nils Wasastjerna. Seinämaalaukset ovat taiteilija Bruno Tuukkasen. Vuonna 1975 tehdyssä peruskorjauksessa otettiin myös ullakkokerros käyttöön. Viimeksi toteutetussa remontissa v. 1995 toimi arkkitehtina Anna Brunow.